Aksaa, aksaa, aksaa :)

Viimeisin viikko on ollut pelkkää agilityä! Viikkotreenien lisäksi lauantaina oli vuoden ensimmäiset agikisat ja sunnuntaina valmennuspäivä.

Ekoissa kisoissa oli hieman havaittavana kankeutta. Ensimmäinen rata oli hidas, tuntui ettei Paavo oikein ollut täysillä mukana. Lisäksi itse olin persjätössä pahasti myöhässä ja hyllytimme ensimmäisen radan heti toisella esteellä. Toinen rata oli toiseksi viimeiselle esteelle puhdas, mutta jo rataantutustumisessa tiesin mitä tuleman pitää. Loppusuoralla oli kolme estettä suorassa linjassa; suora putki, pituus ja hyppy. Ainoa vaan että pituuden jälkeen olisi koira pitänyt saada tekemään 90 asteen käännös oikealle toiseksi viimeiselle hypylle ennen viimeistä estettä. Yritin kyllä jarruttaa ja kääntää vastaan pituudella, mutta niinhän se Paavo vaan oli jo lukinnut viimeisen hypyn eikä siinä jarruttelut auttaneet. Tuloksena toinen hyl. Mutta tällä radalla oli jo vanha kunnon kisavauhti päällä. Kolmannelta radalta vitonen kepeiltä. Keppikulma oli sellainen että taas etukäteen tiesin ettei meidän taidot sitä ihan riitä puhtaasti viemään. Tässä kohtaa Paavo tosin yllätti minut ja kääntyikin kepeille yllättävän hyvin ja vielä oikeaan väliin, mutta itselläni oli vielä pakki päällä. Paavo ei kestä kepeillä minkäänlaista ylimääräistä "säätämistä", joten koska itse olin myöhässä, tuli Paavo pois kepeiltä sen sijaan että olisi itsenäisesti jatkanut kepeillä. Mun vika! Loppurata erinomaista Paavoa. Kisoista jäi kokonaisuudessaan hyvä mieli :) Hierojalle jätkä pääsee ensiviikolla. Hieman oli havaittavissa selässä kireyttä tänään.

Paavo kepeillä Kuva: Tiina Koivula

Kuva Tiina Koivula

Sunnuntaina oli vuorossa Marjo Heinon valmennus RaiRain kanssa. Kaksi tuntia treeniaikaa ja vain kolme koirakkoa paikalla, luksusta! Ihan rauhassa ehdittiin työstämään meidän kahden työskentelyä pala palalta ja kyllä siinä saatiinkin poispäinkäännökset ja sylkkärit hyvälle alulle :) Ja Raili sai taas kehuja, on se vaan kiva flikka. Taitaa noilla meidän valmentajilla olla kovempi työ meikäläisen kanssa. Raili on ensimmäinen koiristani, joka on oikeasti NOPEA! Nyt pitäisi saada minut luottamaan siihen että Raili lähtee ohjauksiin oikein. Varmisteluihin ei enää varaa. Jos jään hirveästi varmistelemaan ja katselemaan että este ylitetään oikealla tavalla niin olen auttamattomasti seuraavalla esteellä myöhässä. Tälle koiralle en juoksussa pärjää! Samasta syystä otettiin pari viikkoa sitten kontaktit työnalle pyykkikorin avulla; kisoissa on vain pystyttävä luottamaan että ne kontaktit suoritetaan ilman minun puuttumista asiaan. Tie on pitkä ja kivinen, mutta kyllä me vaan niinhin ekoihin kisoihin aiotaan kesällä mennä. Meillä on niin hyvät kouluttajat tukena, he jos jotka saavat ohjauskuviot taottua päähäni :) Ja medi tuo on, viime viikolla treeneissä mitattiin 41,5cm ;)

Kohta puoliin tässä saakin taas lähteä aksahallille. Jos vaikka tänään asennoituisi niin että koira osaa jo vaikka mitä ja siihen voi luottaa? Katsotaan kuin käy :D