Oho hupsis!

Niin siinä sitten taas kävi että lauma kasvaa vielä yhdellä yksilöllä ja rotukokemukseni yhdellä rodulla ;) Ihan niin herätysostos tämä uusin tulokas ei ole mitä alustava työnimi on antanut ymmärtää. Äidiltä olin jo varannut paikan loppuvuodesta Wiian pennulle, mutta koska päätin olla teettämättä Wiialle enää pentuja, oli siellä koiran paikka auki.
Tuurin näyttelyssä sitten totesin äidille että kyllä hänellekin pitäisi joku showpuudeli hankkia, siis koira, joka on hankittu ihan pelkästään näyttelyitä silmällä pitäen. Ja äiti oli sitten samaa mieltä. Rotujakin ehdittiin siinä sitten miettiä. Pieni, kasiryhmäläinen, helppoturkkinen. Eihän sitä oikein vastannut muu kuin koikkeri, mutta kun halusimme jotain muuta... Minä siitä sitten kahvijonosta lampsein suoraan labbiskehän reunalle ja otin äidin kanssa käymäni keskustelun puheeksi Railamaan Jaanan kanssa (kennel Adventurer's). Olen hänen portugalinvesikoiriaan aina ihastellut ja rodun ominaisuuksista Jaanan kanssa keskustellut. Erityisen vaikutuksen minuun on tehnyt Jaanan koirien seesteisyys. Ne ovat iloisen itsevarmoja, mutta eivät säädä omiaan joka suuntaan. Pidättyväinen luonne on aina jotenkin iskenyt minuun, ei tarvitse olla kaikkien kaveri. Sellainen koira kuin omistaja? ;) Lisäksi ulkonäkö viehättää. Olen kuitenkin aina vierastanut runsastaturkkisen koiran hoitoa, mutta siitäkin asiasta on keskusteltu Jaanan kanssa positiiviseen malliin.

Näin siis mainitsin että me tarviitaisiin showpuudeli. "Sattumalta" Jaanalla oli sillä hetkellä neljä viikkoiset portugeesin pennut ja yksi narttu etsi sijoituskotia, se voisi kuulemma mielellään muuttaa meille. Näin oli siis kulunut noin kymmenen minuuttia siitä kun mainitsin äidille koiran tarpeesta ja minulla oli pentu valmiina ;)
Äiti ei ole ihan yhtä spontaani luonteeltaan kuin minä, enemmän järki-ihminen eikä nyt ihan siltä istumalta luvannut juuri tätä pentua ottaa. Asia jäi kuitenkin hautumaan pariksi viikoksi.

Viime sunnuntaina sitten taas oli ilmoitusta että pentu on ilman sijoituskotia. Vinkkasin asiasta taas äidille ja hän oli selvästi sulatellut asiaa ja oli sitten sitä mieltä että meillehän se voi sitten muuttaa :) Samana iltana soitin Jaanalle ja kerroin että vihreä valo on syttynyt. Niin siinä sitten sovittiin parissa minuutissa että musta tyttö valkoisin merkein muuttaa meille 1.7.! Sijoitustyttö siis kyseessä ja tulevaisuudessa ura kehänkiertäjänä ja lupasin sen aksakentillekin viedä ;) Alustavana työnimenä toimi "Hupsis", mutta jatkossa tyttö tuntee nimen SISSI (hupSISSI), Hupsis-nimi tosin elää varmaan ikuisesti, sen verran kuvaava se on :) Virallisesti tämä kaunokainen on Adventurer's Dashing Night (Ch Robel Alexander The Great Aquatass AWD + Ch Adventurer's Amazing Night ) Nyt sitten on ostoslistalla trimmikone ja pari muuta turkinhoitovälinettä joita ei vielä yhdeksän vuoden aikana ole kaappiin kertynyt, mutta voi jehma kun mä olen innoissani!

Jaanalle ja Sannalle vielä kerran ISO KIITOS luottamuksesta, toivottavasti pystymme vastaamaan odotuksia :)

P.s. Mitä tapahtui sille toiveelle "pieni ja helppoturkkinen"? :D