Mutta voi Raili minkä teit! Ainoa tavoitteeni oli tehdä se tuplanolla, haastaa oma pääkoppani kestämään paineet. Taktiikkani oli tänään olla katsomatta yhtäkään suoritusta ennen tai jälkeen meidän oman suorituksen. Muiden virheitä ei kannata katsella ja muiden hyvistä radoista ei kannata katsoa itselleen "ohjausvinkkejä", itse tiedän parhaiten miten koirani toimii (huom! jos vain ehdin suunnittelemiini ohjauksiin :P) Juu saimme kyllä sen tuplanollan, mutta myös aimomäärän kylkiäisiä! Sain tänään kokea jotain sellaista mitä en ole vielä kertaakaan koko agilityurani aikana kokenut... Ja vielä neljällä eri tavalla!
1) Ei minulla aiemmin ole ollut koiraa, jolla olisi ollut tuplanolla kolmosista
2) Ei minulla aiemmin ole ollut koiraa, jolla olisi oikeus osallistua Suomen mestaruuksiin...
3)... saati koiraa, jolla olisi oikeus osallistua nollavoittonsa myötä maajoukkuekarsintoihin
4) Ei minulla ole aiemmin ollut koiraa jolla olisi AGILITYVALION ARVOON OIKEUTTAVA SERTI! :DD
RaiRai, maailman täydellisin pieni tollo <3
Oma menoni oli radoilla jännityksestä johtuen kuin tervassa juoksua, tuntui etten päässyt etenemään lainkaan ja pää löi tyhjää. Esimerkiksi tuolla voittoradalla en todellakaan alunperin suunnitellut juosevani puomia seinän puolelta ja takanaleikkaus putkelle ei ollut niin sujuva kuin olisi pitänyt ja Raili kääntyi ulos tullessaan väärään suuntaan. Onneksi Raili on kuuliainen kaveri, vaikka toki toivoisin sille aavistuksen enemmän itsenäisyyttä radalle, mutta se tulee varmasti aikoinaan kokemuksen myötä :) Välillä unohdan sen että kilpaileminen aloitettiin vasta viime heinäkuussa... Nyt Raili saa viettää hyvin ansaitsemansa lepoviikon agilitystä ja seuraavat kisatkin ovat vasta joskus maalis-huhtikuussa.
0vp 2.sija
0vp 1.sija SERT-A
Tämä vuosi on todellakin alkanut aivan huikealla tulossaldolla... Nöyränä ja kiitollisena kohti uusia haasteita eri lajien parissa näiden rakkaiden karvakuonojen kanssa <3
Onnea hyvin sujuneista kisoista!! :) Ihana lukea tekstiä joka on ilolla kirjoitettu!
VastaaPoista