Raili kolmosiin!!!

Se on siinä! Eilen Tampereella meidän 10. agilitystartti tuotti sertin kakkosluokasta eli tie kolmosiin raivattu :) Railille hieno nollavoitto ja erityisen hienoa on se, että Raili oli ainoa koira kaikista säkäluokista, joka pystyi tämän radan virheittä suorittamaan! Yhdessä kohdassa oli siinä ja siinä olisiko siinä voinut antaa kiellon, mutta koska tuomarin käsi ei noussut niin ei se sitten kielto ollut ;) Hieman tuurilla ehkä mentiin siinä. Nyt täytyy oikeasti ottaa treenin alle nämä ohjaajan liikkeelle lähdöt ohjauksista.
Rata oli alusta todella kinkkinen, paikoin kovin ahdas. Heti kakkosen takana oli puomin ylösnousu tyrkyllä. Kolmantena esteenä oli putki ja siinäkin sai olla tarkkana että sai koiran oikeaan päähän. Esteet 5 ja 6 aiheuttivat päänvaivaa rataan tutustumisessa. Kyseessä olivat puomin alla kaarella olevat putket, joiden sisäänmenot olivat keskellä aivan vierekkäin, ajoissa sai siis olla ohjauksissa ettei koira syksynyt väärään päähän. Radalla oli myös useampi kohta, joista jatkettiin jyrkällä käännöksellä lähes tulosuuntaan. Olisi mennyt ihan kolmosten radaksikin. Tarkkana sai siis olla ja todellakin arvostan tätä nollaa tältä radalta.

Reissun Tampereelle kruunasi se että matkakumppanimme Kati ja Emma saivat toiselta radalta voittonollan sertin kera eli Poriin matkasi kaksi tuoretta kolmosluokkalaista! Onnea Vielä Kati :) Lauantaina päästäänkin sitten korkkaamaan kolmoset kotikisoissa ja syyskuussa päästään piirimestaruuksiin, jei! :) Tarkoituksena on tullut lokakuussa myös tollereiden mestaruuskisoihin.

Myrock's X-Mas Angel ja Tulimaan Emma, sertivoittajat!

Railin tämänhetkiset "agitilastot":
- 10 starttia
- 6 nollarataa
- 5 x 1.sija
- 1 x 2. sija
- 1x 3. sija
- 2 x 5vp (kepit, rima)
- 2 x hyl
- ei yhtään kontaktivirhettä \0/

Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita tämän aivan uskomattoman ihanan pikkusintin kanssa <3

Paavosta Champion International d’Exposition ja Ellistä Viron veteraanimuotovalio!

Perjantaina lähdin äidin sekä Ellin ja Paavon kanssa kohti Helsinkiä ja Viroa, jossa järjestettiin kaksipäiväinen KV näyttely Tallinnassa. Helsingin satamassa seuraan liittyivät myös Heli ja Laura sekä Viivi ja Vappu. Menomatkalla meillä oli aivan älyttömän pieni hytti, naureskelimme että hyvä ettei ilmoitettu kultaisia mukaan, ei oltaisi nimittäin mahduttu hyttiin ;) Elli ja Paavo ovat onneksi niin kokeneita matkustajia ettei mitään ongelmia koko matkan aikana ollut.

Tallinnan maaperällä olimme lauantaiaamuna klo 7. Koska kehämme alkoivat vasta puoli kahden aikaan eikä matkaa näyttelypaikalle ollut kuin reilu kaksi kilometriä, kävelimme kaikessa rauhassa rauhallisen Tallinnan poikki näyttelypaikalle. Tavarat kulkivat mukavasti kärryissä ja koirat saivat hyvän aamulenkin. Eikä edes eksytty kertaakaan, on se hyvä kun oli noita mejä-harrastajia joukossa :D Lauantain näyttelypäivä oli hieman epävakaa, hetken aikaa näytti siltä selvitään kastumatta, mutta sitten sitä vettä alkoikin tulla tasaiseen tahtiin. Onneksi Wilkun isäntäväellä oli teltta mukana ja saatiin majoittautua sinne.

lauantaina tollerit arvosteli norjalainen Borge Espeland, joka ihastui Paavoon täysin. Hän kehui Paavon runkoa ja lihaskuntoa. Tuomarin reaktio oli aivan ihana kun hän hyökkäsi Paavon kylkiin kiinni ja sai todeta ettei siinä kyllä läskiä ole vaan ihan on asianmukainen runko pojalla ilman ylimääräisiä paisutteluita ;) "He is so hard! I like this, this is very good!" Paavolla oli tapansa mukaan ihan hirveän kivaa, mutta niin oli kylä omistajallakin ihan hirrrveen kivaa kun tuomari sanoi että erinomainen ja sa. Kyllä siinä hymyilytti kun CACIB ojennettiin käteen ja saatoin kertoa tuomarille että tässä on meillä nyt uusi inttivalio. Paavosta tuli siis tämän CACIBin myötä CIE! Suuri haaveeni toteutui :)

Paavo arvosteltavana Kuva: Risto Syrjä

CIE! Hyvä poika <3 Kuva: Risto Syrjä

Kehä jatkui nartuilla. Sain viedä myös Vapun (Copperfox's Daddy's Girl) kehään. Tuomari tykkäsi Vapusta ja antoi erin, mutta kilpailuluokassa hävisimme kehittyneemmälle junnulle. Onhan se Vappu aivan vauva, mutta tuomarin mukaan silti erinomainen ihana koira, jolle myös sa irtosi :) Ellin sisko Viivi oli ilmoitettu valioihin, haaveena saada se viimeinen cacib inttivalioon. Tuomari tykkäsi Viivistäkin aivan hirmuisesti ja erityisesti liikkeet saivat kehuja. Loppukehissä Viivi oli PN2 ja sai vara-CACIBin. Jännitettävää jäi siis vielä sunnuntaillekin. Elli edusti veteraaneissä ja sai sen mitä halusinkin eli veteraanisertin ollen myös ROP-veteraani ja näin ollen Elli sai 12. valionarvonsa eli Eestin veteraanimuotovalio :) Nyt ei tarvitse mummon enää ulkomaille lähteä. Loppujen lopuksi Elli oli PN4. Nartut voitti Aitoc's Avon Esta Est Kiara, joka oli lopulta myös ROP eli Paavo oli VSP. Tämä ei haitannut yhtään, keli oli nimittäin aivan hirveä ja pakkasimme vauhdilla tavaramme kasaan ja lähdimme kävellen suunnistamaan hotelliimme, joka oli kilometrin päässä näyttelypaikasta. Park Hotel & Casino oli oikein mukava asiallinen hotelli. Ei mitään luxusta, mutta tilava, siisti, hyvä ruoka ja vieressä aivan loistava iso puisto koirien ulkoiluttamiseen ja löytyihän sieltä vieölä erillinen koirapuistokin. Suosittelen! Kyllä siellä kelpasi kerätä voimia seuraavaan näyttelypäivään :)

Elli arvosteltavana Kuva: Risto Syrjä

VSP Banietta's Flaming Style ROP Aitoc's Avon Esta Est Kiara Kuva: Risto Syrjä

Sunnuntaina oli jo paljon kivempi näyttelykeli, aurinko paistoi, lämpöä riitti ja sai vaihtaa kevyempää päälle. Labradorien arvostelua seuratessani totesin että tänään ei ole Paavon päivä. Labukoissa voiton veivät huomattavasti sporttisemmat tyypit kuin lauantaina, mm. kaikki valiot jäivät ilman sa:ta. Ja oikeassahan minä olin. Paavolle sunnuntaina tuomioksi EH ja maininta myös purennasta. Mutta onnea Wilkun porukoille SERT CACIB ROP! Niinhän me siitä lauantaina keskusteltiin että kiva olisi jos molemmat pojat jotakin saisivat kotiin viemisiksi :) Vappu oli tälle tuomarille liian kehittymätön ja tuloksena myöskin EH. Sitten alkoi jo jännittämään kun siskokset astelivat kehiin. Onneksi pelko oli turha ja sekä Viivi että Elli saivat eri sa ja Elli näin myös jälleen ROP-veteraani. Paras narttu kehä kesti kauan. Tuomari juoksutti koiria moneen kertaan edes takaisin ja ympäri ja vertaili ilmeitä. Kyllä siinä jo tuskan hiki ehti tulla kasvoille, mutta voi sitä riemua kun Viivi käteltiin ykköspallille! Se tiesi tälle mummokoiralle kahta uutta tittelia: CIB ja EE MVA! :) Onnea Heli ja Riku ja kiitos kun olen saanut olla mukana Viivin hienoissa saavutuksissa :) Kolmas valio meidän seurueeseen ja kolmelle koiralle neljästä saatiin se mitä lähdettiin hakemaan. Myös rodun parhaan valinta oli pitkä prosessi, mutta Viivi oli sitten lopulta tosiaan VSP.
Laivalle ei ollut kiire, joten kävelimme taas takaisin satamaan kaikessa rauhassa ja pysähdyimme välillä syömään. Reissu oli ollut rankka, mutta antoisa ja seura mitä parhainta! :) Helille vielä specialkiitos erinomaisesta matkanjärjestäjän roolista ;)

Viivi PN1 ja CIB, handleria naurattaa taas kerran :) Kuva Risto Syrjä

Tuoreet inttivaliot Viivi ja Paavo handlerin kanssa. Väsynyt, mutta onnellinen! Kuva: Risto Syrjä

CIE JV-09 TK2 Banietta's Flaming Style Kuva: Risto Syrjä

CIB&CIE&POHJ&BALT&FI&SE(n)&NO&LT&LV&EE MVA EE VMVA EUV-06 LTV-07 PMV-07-09 LVV-10 V-09-12 VV-12 FI TVA Arcticfox's Diana Kuva: Risto Syrjä

Raili oli viikonlopun ajan Johannalla hoidossa ja sintti oli päässyt turistiksi sekä aksakisoihin että nome kokeeseen. Tehnyt sintille varmasti hyvää reissata ilman että kuitenkaan pääsee tekemään mitään.

Railin ja Wiian riemua

Neiti Karvaton <3

Enpä silloin aikoinaan osannut odottakaan kuinka speciaalin pikkutytön itselleni sain, Rai <3

Sissikin kasvaa ja kehittyy, tässä kuva eiliseltä, pesty, föönattu ja trimmattu

Vielä joudutaan odottamaan ennen kuin kehiin päästään, mut harjoittelu on hyvällä mallilla :)

Railille toinen LUVA kakkosista!

Tänään oli kisat Lempäälässä, tarjolla kolme rataa. Päivän tavoitteeksi olin ottanut hyvät sujuvat radat ilman turhia varmisteluita.

Ekalla radalla tähän tavoitteeseen päästiin ja tuloksena sujuva nollarata ja ensimmäinen sija eli jo toinen LUVA kakkosista tällä viikolla! Erityisen tyytyväinen olin kolmosesteen putkijarrutukseen, ei tullut turhia kaaria. Esteillä 6-8 omat valssini olivat juuri oikein ajoitettuja ja meno oli oikein sujuvaa, jes :) Lisäksi videolta näkee oikein hyvin Railin varmuuden kepeillä, kun sille vain antaa luvan niin sinnehän se syöksyy!

0vp 1. sija LUVA

Toinen rata oli hyppäri. Alku tuotti minulle päänvaivaa, muuri oli pahasti putkelle vievien mukavien ohjauslinjojen tiellä :D Hetken aikaa mietin leijeröintiä muurin toiselta puolelta, mutta putken päätä ei näkynyt muurin takaa ja ihan sokkona en viitsinyt nuorta koiraa lähettää... Päätin siis että tänään juostaan. Mutta sitten siinä kävi niin että Raili tiputti heti ekan riman ja lisäksi en ohjannut sitä kunnolla kolmosesteelle, jolloin se juoksi siitä ohi. En viitsinyt alkaa korjailemaan, joten jatkettiin siitä sitten vaan rataa kisanomaisesti loppuun ja otettiin hylkäys. Takaaleikkaukset pitäisi kyllä ottaa vahvasti työn alle. Putkilla ja kontakteilla se ei ole ongelma, mutta hypyillä en "uskalla" sitä vielä käyttää. Takaaleikkauksella oltaisiin nimittäin saatu paljon parempi ohjaus putken jälkeisille esteille. Mutta tässä hylkäyksessä oli se hyvä puoli, että tuli sitten vedettyä loppurata aivan täysillä, ilman pienintäkään varmistelua. Ja hyvinhän se veti :)

 Säätamistä HYL

Viimeinen rata oli todella mukava agirata, sopi meille profiililtaan aivan täydellisesti. Mutta kuinkas ollakaan ei minulle tullut pieneen mieleenkään että Raili voisi kolmannella esteellä lukita heti hypyn päällä putken kauimmaisen pään, olin laskenut sen varaan että pakkovalssi kakkosen takana kääntää sen juuri oikeaan linjaan lähempään putken päähän nähden. No sinne se sujahti kuin mikäkin ohjus. Toisaalta mukavaa että se on alkanut itsekin lukemaan rataa ja etenee lukitulle esteelle sen suuremmin kyselemättä :) Olen tosin taas tapojeni mukaan analysoinut videota ja tulin siihen tulokseen että jos olisin hieman aikaisemmin lähtenyt pakkovalssista liikkeelle, olisin varmaan saanut käännettyä Railia paremmin. No taas päästiin treenaamaan täysillä menoa ja kuinkas ollakaan taas mentiin koko loppurata puhtaasti ja varmasti. Hieman se tosin taisi varastaa Aan alastulokontaktilta... Radalla oli myös ihana loppusuora, jolla pääsi kokeilemaan koiran irtoamista ja hyvinhän se eteni suoraan eteen :)

Hyvä HYL

Kokonaisuutena olen jälleen aivan mielettömän tyytyväinen tuohon sinttiin :) Se pysyy lähdössä kuin naulattuna kunnes saa luvan lähteä, se tekee 100% varmat kontaktit myös kisatilanteissa ja keppityöskentely onnistui taas tänään aivan moitteetta. on se vaan kiva pikkukoira :) <3

Kakkosluokkalainen!

Alkaa vetämään sanattomaksi tuo Railin aksailu. Olen kyllä tiennyt että se on loistava agikoira, mutta en silti ihan osannut odottaa että jo 5. startissamme nousisimme kakkosiin!
Tiistaina oli Salossa koirakerho Tassun järjestämät kaksi agirataa, mukavan pienet iltakisat. Raililla ensimmäinen mahdollisuus sertiin ja kyllä siinä hieman jännitti. Radalla kuitenkin jännitys unohtui ja teimme sujuvan nopean radan. Kyllä tässä vaiheessa kiittää että on tehnyt kontakteille ja kepeille erityisen hyvän pohjatyön, ei tarvitse niiden suorittamisesta huolta kantaa ;) Etenkin Railin itsenäinen keppityöskentely on ilo silmälle. Kontakteille tahtoisin etenkin puomille vauhdikkaamman kontaktille tulon, mutta näin nuorella koiralla pidän tällä hetkellä kuitenkin tärkeämpänä sitä varmaa kontaktin suorittamista kuin vauhtia.
Mutta näin ollen siis Raili juoksi itsensä 1. sijalle ja saimme siis sertin ja siirron kakkosluokkaan! Voi jehma minkä Raili teit :)

Jäimme sitten odottamaan kakkosluokan debyyttiämme. Odotusaika oli lähes kolme tuntia ja itsestäni tuon kyllä huomasi. Raili nyt oli yhtä innoissaan kun aina ennenkin, se osaa ottaa odotusajat rennosti omassa yksiössään. Kakkostenrata ei sujunut ihan yhtä jouhevasti kuin ensimmäinen. Huomasin itsestäni että varmistelin taas ihan liikaa ja otin koiralta ihan turhaan vauhtia alas. Tästä sainkin palautetta kisan jälkeen :P Joku psyykkinen juttu, kyllä tuo koira nyt ihan perus takaakierrot ja ennakoivat valssit osaa ilman että niitä tarvitsisi suurieleisesti varmistella... Eteneminen oli siis hidasta, mutta nollalla tultiin maaliin ja aikakin riitti hidastelusta huolimatta ;) Tyytyväinen olin ja voi sitä riemua kun tuloslistassa luki 2. sija ja LUVA!!! Uskomattoman hieno pieni RaiRai, aivan fantastinen koira. Nyt täytyy kyllä silti kirjata ihan mielettömän suuret kiitokset meitä eniten valmentaneille ihmisille eli Reetta Mäkelälle ja Kaisa Ihamäelle, teidän neuvonne ja kannustuksenne ovat kyllä olleet avainasemassa siihen että tulostahti on ollut tällaista!
 Ensi lauantaina kisaillaan taas, tällä kertaa Lempäälässä.

Sertityttö nyt jo kahdessa lajissa ;)