Viimeiset kuukaudet ovat olleet aikamoista mylläkkää... Isäni yllättävä poismeno kolme kuukautta sitten on laittanut elämän arvoja uusiksi, mutta samalla myös koirahasrrastuksen tärkeys elämässäni on korostunut. On ihanaa kun on harrastus, jonka parissa voin unohtaa kaiken muun ja mennä yhdessä sekä äitini että ystävieni kanssa. Olette ihania! Tähän kolmeen kuukauteen mahtui liian monta tuskaisaa päivää; isäinpäivä, isän 50v päivä, joulu... Lisäksi tapninpäivänä hakeuduin päivystykseen ja jouduin samaa hyömyä umpparinpoistoon, josta edelleen olen sairaslomalla. Ja jotta ei pääsisi liian helpolla niin olen nyt äidin luona ja ihmettelen lattialla olevaa kosteutta kun akvaario päästi jotenkin vettä menemään... Miksikö kerron tämän kennelblogissa? Ehkäpä toivon että ihmiset ymmärtävät miksi saatan välillä nyt olla hieman passiivinen enkä ihan niin rempseä oma itseni kuin yleensä. Tai ehkä halusin vain hieman purkautua.
Mutta koiraasioihin. Raili täytti joulupäivänä jo yhden vuoden, paljon onnea rakas RaiRaini! Raili on lunastanut odotukset, siinä on luoteenltaan The Koira minun makuuni. Raili ei tunne sellaista kuin huono päivä, aina mennään positiivisella mielellä. Se tekee töitä, koska se tykkää työskennellä. Se tekee töitä minun kanssani, koska se tykkää siitä. Se ei tarvitse sen kummempaa motivointia tekemiseen :) Agilityssä se on aivan huippu ja ottanut lajin kyllä omakseen. Tänään käytiin 1v rokotuksilla, puntari näytti painoksi 16kg eli ei mikään iso tyttö.
Elli kävi samalla hieman näyttämässä pari pattia, josta olivat kasvaneet lapaan ja kyynärpäähän; vaarattomia pahkuroita, poistetaan jos suurentuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti