Tulosrintamalla paukkuu!

Koirat ovat tahkoneet kivoja tuloksia agi ja näyttelypuolella, kyllä taas kelpaa :)

17.7. lähdettiin Paavon kanssa Tampereelle "pieniin" iltakisoihin. Tarjolla oli kaksi hyppyrataa. Ensimmäisen hyppyradan sössein itse ja hyllytettiin jo toisella esteellä... :) Paavolla se ohjaajan rintamasuunta on erittäin tarkka ja jos se on vähänkään väärään suuntaan niin tyyppihän lukee kaikki mahdolliset esteet takaa kiertäen. Loppurata menikin sitten täysin suunnitelmien mukaan, tietty :)

Toinen hyppyrata oli alusta varsin kinkkinen, etenkin maksikoiralle ja linjat levisivät usealla koirakolla laajoiksi. Radalla oli myös varsin haasteellinen suora kepit-pituus-rengas ja siellä suoran päässä sopivasti putken väärä pää tarjolla. En oikein tiennyt mitään meille varmaa ohjausta, joten päätin pelata upporikasta tai rutiköyhää. Pituuden jälkeen takanaleikkaus ennen rengasta, jonkinlainen vastakäännös ja siitä poispäinkäännöksellä putkeen (Paavo mitään poispäinkäännöstä osaa :D ) Meni kuten suunnittelin ja vaikka yksi rima putken jälkeen kolisi todella rumasti, päästiin nollalla maaliin! Meidän eka SM-nolla ensivuodelle :) Paavo on kiva koira, vaikkei mikään tykki olekaan, tekee aina parhaansa.

27.8. oltiin Porin KV näyttelyssä lähes koko lauman kanssa. Koikkerit olivat heti aamulla. edustettuina Wiia, Fasu ja siskonsa Luna. Fasu oli ensimmäistä kertaa valioissa. Fasu esiintyi ihan ok ja sai erinomaisen kuten myös äitinsäkin. Kilpailuluokka oli mielenkiintoinen. Fasu ei ole koskaan ollut kenenkään muun paitsi minun kanssa kehässä ja Wiia sitten taas ei tahtonut esiintyä kunnolla äitini kanssa. Tuomari käski vaihtaa koirat päittäin, koska Wiia ei todellakaan suostunut liikkumaan kunnolla äidin esittämänä. Minun kanssani Wiia liikkui erinomaisesti ja Fasu taas laittoi ranttaliksi äidin kanssa. Jotenkin tuomari siinä sitten sai koirat arvosteltua, äiti voitti, tytär toiseksi, molemmille SA. Paras narttu luokkaan nappasin Hannan kehänlaidalta esittämään Wiiaa, Hanna kun on ennenkin Wiiaa esittänyt ja hyvinhän se nytkin sujui. Fasu taas veti sitten jo minunkin kanssa ihan ranttaliksi...
Loppujen lopuksi Wiia oli paras narttu ja ROP, Fasu PN3 ja Luna PN4 vara-sertin kera, liki liippasi se viimeinen serti jo! Tuomari selitti minulle useaan otteeseen miksi Wiia voitti eikä fasu, naureskeli minulle että en selvästikään olisi halunnut Wiia vievän tänään voittoa. No totta kai sitä nyt vähän toivoisi oman kasvatustyönsä voittavan ;)

Tollerikehässä tuli myös mahtavaa menestystä! Paavo oli paras uros 2 ja sai CACIB:n junnun takaa. Kiva :)
Nartuissa olikin sitten useampi koira esitettävänä. Uutena tuttavuutena junnunarttu Copperfox's Daddy's Girl eli Vappu. Ihan äitinsä tyttö, ihan yhtä mahdoton menijä :) Erinomaisena tuloksena ERI1 SA PN3 ja vara-SERT, onnea!
Nuorten luokkaan asteli täysin karvaton Raili, pohjavillasta ei ole tietoakaan ja vatsanahka loistaa... Senpä takia tulokset yllättivät! ERI1 SA PN2 SERT vara-CACIB -> CACIB!!! Ihan uskomatonta.
Avoimessa luokassa iki-ihana Capri liiteli luokan voittoon ja sai sa:n.
Elli The Totaalisen Naku oli vähän vitsillä mukana, ajattelin että kun on kerran ilomoitettu niin mennään sitten. Tuloksena kaikesta naureskelusta huolimatta ERI1 SA ROP-vet :)
Kultaisissa Pete ERI1 SA.

Excellent type, very good proportions. Could be higher on legs. Excellent head and expression. Excellent neck and topline. Excellent front and rear. Beatyfull movement and attitude.
Kuva: Hanna Pohjatalo

Myrock's X-Mas Angel
Kuva: Hanna Pohjatalo

 Sunnuntaina aksailtiin Raumalla Railin, Wiian ja Paavon kanssa. Seitsemän rataa liki 30 asteen helteessä, kyllä illalla vähän tunnahti kropassa.

Päivän tähti oli taas Raili. Päivän tuloksena TUPLANOLLA, kaksi kertaa 1. sija selvällä miinusajalla. Agiradalla etenemä 4,12 ja hyppärillä 4,31, pitää opetella juoksemaan. Molemmat radat tuntuivat sujuvilta ja varmoilta. Agiradalla tosin muurin jälkeen Raili luki ilmiesesti pienen vekin väärin ja kääntyi muurin takana väärään suuntaan. Hetken aikaa oli tiukkaa ettei tyttö lähtenyt suorittamaan muuria takaisin päin. Ja jotta ei varmasti olisi ollut liian helppoa niin kepeillä oli tiukkaa kun olin kuulemma taas kaasuttanut liikaa koiran päälle. Onneksi tuo on aika varma pujottelija, korjaa kyllä ohjaajan virheet. Maalissa meinasi sitten tulla itku kun tajusin että eka nolla on saavutettu. Mun ihana rakas RaiRai <3

Agirata 0vp 1.sija

Hyppyrata suijui kuin tanssi. Olen katsonut videon useampaan kertaan läpi enkä juuri ole löytänyt kohtaa jonka olisin tehnyt toisin. Viimeisellä putkella olisi voinut ehkä hieman jarruttaa niin olisi saanut lyhyemmän kaaren, mutta tosi hyvä rata, ansaittu nolla, väitän niin :)

Hyppyrata 0vp 1. sija

Wiia oli mukana fiilistelemässä. Agiradalla hypittiin kontaktien yli, mutta voi jee kun oli kivvaa! Hypyradalla mentiin niukasti ekan keppivälin ohi, joten 5vp ja vajaa sekuntti yliaikaa, mutta silti 3. sija :)

Wiian agirata

Paavo raukka joutui tässä helteessä juoksemaan kolme rataa. Ekalla radalla meillä oli perinteinen "ekan radan syndrooma" eli vähän liian kivaa, liikaa vauhtia ja liikaa omaa radanlukua Paavolta :D tuloksena ihan ok hyl, oikea putki väärään aikaan.

Toinen rata mentiin yhdellä rimalla. "En-Vaan-Voi-Istua-Lähdössä" kostautui heti toisella esteellä ja rima tuli rumasti alas ja seuraavakin kolisi uhkaavasti. Tällä radalla olen erityisen tyytyväinen keppeihin, kulma ei ollut meille mitenkään helpoimmasta päästä, mutta puhtaasti meni.

Kolmas rata meni jo ohjaajan piikkiin. Pitkä päivä tuntui jo jaloissa sekä henkisellä puolella. Vähän laiska ohjaus pyörityksessä ja Paavo pääsi livahtamaan TAAS väärään putkeen. Muutoin olen taas varsin tyytyväinen rataan, joka ei ollut profiililtaan lainkaan meille sopiva. Olen ehkä oppinut hieman ohjaamaan tuota koiraa sille sopivalla tavalla :)

Mutta hyvät radat, kertaakaan ei iskenyt epätoivoinen olo tai suuri pettymys. Yhden tuomarin puhuttelut jäivät mieleen. Koiran täytyy joka radan jälkeen tulla voittajana maaliin, vaikka tuloksena oikeasti olisikin hylkäys, koira ei sitä tiedä. Virheitä tulee kaikille ja ne voivat johtua jostain aivan käsittämättömän pienestä asiasta, joka on tapahtunut vuosi sitten treeneissä tai tänä aamuna. Tahallaan koira ei virheitä tee.Koiraa ei voi kohdella pelkkänä urheiluvälineenä, ilman sitä meillä ei olisi koko agilityä.

Minä voin vakuuttaa että omat koirani tulivat jokaiselta radalta voittajina maaliin, ne olivat kehunsa ja nakinpalansa ansainneet ja varmasti tiesivät sen. Minun rakkaat hienot karvapalloni <3